Tapahtumatoimisto RRevent - Tapahtumatuotanto Tampere, Tapahtumatuotanto Tampere, Yritystapahtumat, Somistaminen

Virtuaaliset tavat toteuttaa tapahtumia

Koronapandemia sai meidät etäilemään, niin töiden kuin tapahtumienkin osalta. Tapahtuma-alalla muutos oli merkittävä, kun emme päässeet totuttuun tapaan luomaan kohtaamisia kasvokkain, vaan kohtaamiset tuli toteuttaa etäyhteyksiä hyödyntäen.

Striimauksella tarkoitetaan median esittämistä reaaliajassa, livenä, yleisölle internetin välityksellä. Esitys voidaan tallentaa ja sitä voidaan hyödyntää jälkikäteen.

Striimin tekniset vaatimukset ovat pienimmissä tapauksissa erittäin kevyet. Käytännössä tarvitaan kuva- ja äänitallennusvälineet, striimialusta, sähkö- ja internetliittymä sekä tietokone. Tästä suunta skaalautuu luontaisesti ylöspäin. Ei mennä tällä kertaa tarkimpiin teknisiin detaljeihin kaapeloinnin ja tallentimien suhteen, mutta runko on kutakuinkin yllä mainitun mallin mukainen. Ääni- ja kuvatallentimina toimivat kamera sekä mikrofoni, näiden tueksi voidaan tarvita mikseri tai ulkoinen äänikortti.

Kaikkein kevyimmät striimit eivät tallenna ääntä, tästä hyvänä esimerkkinä WWF:n Norppalive.

Lähettämisessä voidaan hyödyntää käytännössä televisio- ja elokuvatuotannon perusperiaatteita ja infrastruktuuria mukautuvasti soveltaen. Kirjoittaja on itse olut muutamassa harrastelijastriimissä mukana, jossa hyödynnettiin useampaa eri kuvalähdettä, kuvaohjainta, äänimikseriä sekä langattomia headsettejä (”Madonna”-mikrofoni).


Hybriditapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka toteutetaan yhtäaikaisesti verkossa virtuaalisesti sekä livenä fyysisesti. Hyvä konkreettinen esimerkki on seminaaritilaisuus, jossa osallistua voit ostamalla lipun liveyleisöön ja seuraat tilaisuutta omalta paikaltasi tai voit ostaa virtuaalipaikan, jolloin seuraat tapahtuman kulkua vaikkapa omalta kotisohvaltasi. Tapahtuma tulee tällöin toteuttaa teknisesti sekä liveyleisölle tapahtumapaikalla sekä virtuaalisesti osallistuville etäyhteyksin streamin tai virtuaalitapahtuma-alustan kautta.

Tietyllä tavalla televisiolähetys on hybriditapahtuma, jos lähetystä seuraavat voivat, studioyleisön tavoin, aktiivisesti osallistua lähetyksen kulkuun, vaikkapa äänestämällä puhelinsovelluksella omaa suosikkiaan. Useimmiten televisio-ohjelmat ovat enemmän perinteisiä lähetyksiä, kuin tapahtumia, sillä osallistujat ovat passiivisessa roolissa.

Striimi on lähetys (passiivinen) kun taas virtuaalitapahtuma on tapahtuma (aktiivinen).

Striimissä katsoja useimmiten vain seuraa lähetystä ja voi osallistua kanssakäyntiin hyvin rajallisesti esimerkiksi chat-ikkunan kautta. Virtuaalitapahtumissa käyttäjä voi aktiivisemmin osallistua tapahtuman eri osa-alueisiin virtuaalisten tilojen ja huoneiden kautta. Virtuaaliset messut voitaisiin toteuttaa siten, että osallistuja klikkaisi interaktiivisesta messukartasta kiinnostavan näytteilleasettajan kuvaketta, ja pääsisi näin seuraamaan osastolla tapahtumaa tiedonantoa tai keskustelemaan suoraan myyntiedustajan kanssa.

Rajapinnat ovat osittain harmaalla alueella. Striimi voi toimia yhtenä osana isompaa virtuaalitapahtumakokonaisuutta, jolloin määritelmä sille, puhutaanko virtuaalitapahtumasta vai ”pelkästä” striimistä, perustuu osallistujan mahdollisuudesta aktiivisesti vaikuttaa oman osallistumisensa kohdentamisesta tiettyyn osa-alueeseen. Voihan perinteisessäkin tapahtumassa päättää lähteä kahvion puolelle, kun tietty puhuja aloittaa oman esityksensä. Tai sulkea näytön, jos osallistuukin virtuaalisesti hybriditapahtumaan.


1. Tavoitettavuus.


Laadukas ja hyvin toteutettu virtuaalitapahtuma oikealla alustalla mahdollistaa ihmisten tavoittamisen globaalisti, aikaerot toki huomioiden. Miten niin? Osallistumisen kynnys kotisohvalta on huomattavasti matalampi. Kynnys on kirjaimellisesti matalampi liikuntarajoitteisillekin. Pieni kausiflunssakaan ei estäisi osallistumasta kotikonttorilta tai etätyöpisteeltä. Striimattava media voidaan tallentaa samanaikaisesti ja näin ollen sitä voidaan hyödyntää ja jakaa kohdeyleisölle vielä ”liven” jälkeenkin.


2. Turvallisuus.


Vaikka emme kannata ihmisten linnoittautumista sisälle, on jo pelkästään striimattuun seminaariin ”lähteminen” turvallisempaa, kun kohdehenkilön ei tarvitse poistua kotoaan. Virtuaalitoteutuksessa ei tarvitse tuhansien ihmisten takia järjestää massiivisia turvatoimia, ei edes narikasta tarvitse murehtia.


3. Ympäristökuorma.

Kun ei tarvitse luoda hetkellistä infraa parhaimmillaan muutamia tunteja kestävän massatapahtuman järjestämiseen, säästetään hyvin paljon resursseja. Virtuaalitoteutuskin tarvitsee fyysisen alustan, mutta sen luominen voi olla huomattavastikin kevyempi. Huomionarvoista ympäristökuorman minimoimisessa olisi virtuaalitoteutukseen valittujen konesali- ja pilvipalveluiden ekologinen kuorma sekä kestävästi tuotettu sähkö.

Jos et vielä ole tutustunut virtuaalitoteutuksen mahdollisuuksiin, suosittelen sitä suuresti. Alallamme on paljon loistavaa ammattitaitoa tarjolla tämän aihepiirin osalta.